Olen 18. Jee, täysi-ikäinen!
Kuka ihme on keksinyt väittää, että 18-vuotiaana ihminen on täysi-ikäinen? Saahan silloin ajokortin, oikeuden ostaa alkoholia ja hoitaa omat raha-asiat. Silti, huolimatta näistä oikeuksista, mielestäni ihminen ei ole täysi-ikäinen. Ei silloin, eikä koskaan.
Voimmeko väittää, että 30-vuotias mies, joka ryyppää 15-vuotiaiden kanssa, käyttäytyisi aikuisten lailla? Voimmeko väittää, että isot yritysjohtajat kantaisivat aikuisten vastuuta käyttäessään lapsityövoimaa tai palkatessaan halpatyöntekijöitä? Entä ihmiskaupan välittäjät, onko heillä aikuisen moraalia?
Tavallinen kansalainen, töissä klo 8-16, kolme lasta, koira, tila-auto ja omakotitalo kaupungin lähiössä. Onko hän aikuinen? Hän on kuin kuka tahansa meistä, tavallisista arjen sankareista. Mutta tämä henkilö on säilyttänyt lapsenmielisyytensä, oikeudenmukaisuutensa ja -tajunsa. Hän ei edes halua olla aikuinen, vain toteuttaa itseään joka torstai-ilta taidepiirissä, viikonloppuisin temmeltää lastensa kanssa, mutta kantaa myös vastuunsa näistä.
Pienet lapset sanovat: ” silloin kun olen aikuinen, voin ostaa talon ja olla pomo Nokialla. Onko “pomona oleminen" aikuisuutta? Miksi heitä ihaillaan ja seurataan, mihin jäävät aidot aikuiset arjen sankarit.
Mielestäni henkilö, jolla on hitunen lapsenmielisyyttä ja oikeustajua, on aikuinen.
