Hae tästä blogista

torstai 1. marraskuuta 2012

Mummojen kanssa salilla- på Svenska och Finska

Vaasa on siitä mahtava kaupunki, että täällä tulee eteen kaikenlaista ja kaikenlaisia ihmisiä. Tänään kerron teille uudesta kokemuksesta, joka minua kohtasi.

Kuortaneen urheiluopistolla olen tottunut siihen, että käyn salilla miesten kanssa. Tai en varsinaisesti niiden kanssa, mutta niiden ollessa lähettyvillä. Urheiluopistolla tulee vastaan koviakin lihaskimppuja tai huippu-urheilijoita. Sen vuoksi suurin voimainponnistus opistolla onkin se, kun raahaa niiden jäljiltä painoja pois laitteista. Salilla on harvinaisen vähän naisia ja senpä takia siellä saa hieman katseita osakseen, mikä ei ole aina niin mukavaa.

No, täällä Vaasassa oli hieman eri juttu, vaikka katseita minäkin sain. Menin paikalliselle salille noin klo 10.30 tänä aamuna. Siellähän on yksi sali varattu ainoastaan naisille, muut ovat yhteisessä käytössä. Ajattelin, että tulenpa aikasin, niin luulisi ainakin mahtuvan. Hetkeä myöhemmin huomaan kuitenkin treenaavani neljän suomenruotsalaisen mummon kanssa.
Miten päädyin tähän tilanteeseen? Jaa-a. Sinne vain menin neljän mummon sekaan. Eivät ne minua sinänsä häirinneet, mutta itse taisin häiritä niitä. Siinä rautaa nostellessa sain kuulla jokaisen kumminkaimanlapsenlikan rahatilanteen, ulkonäköarvostelun ja sen, kuinka henkilö on vanhentunut - tämä kaikki sekaisin sekä suomeksi että ruotsiksi! Ja olen ihan varma, että lähdettyäni paikalta, siellä tehtiin samanlaista analyysiä minunkin olemuksestani...samoja ne mummot on joka paikassa!
Salikäyntini oli siis todella avartava kokemus ja hyvän lisän siihen toi suunnilleen ikäiseni tyttö, jolle yritin puhua suomea. Hän puhui tietenkin itse ruotsia. Siihen taisi tyrehtyä se keskustelu, ehkäpä ruotsin peruskurssin jälkeen häkellyn hieman vähemmän. Enkö ole vieläkään tottunut tähän kaksikielisyyteen?

En suinkaan paheksu sitä, mielestäni se on rikkaus. Olen kuin kielikylvyssä koko ajan. En myöskään paheksu bodaavia mummoja tai heidän analyysejään - huvinsa kaikilla. Tämänpäiväinen salikäynti oli opettavainen ja suorastaan avartava! Olen ahdasmielinen ajatellessani, että ikäihimiset käyvät vain sauvakävelyllä tai vesijumpassa. Täällä Vaasassa mummot bodaavat, ja vielä kaksikielisesti!

Harrastavat sitä näköhään mummot muuallakin, 90 vuoden iässä - voi tätä youtuben ihmeellistä maailmaa!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti