Rahani jäivät kotikyläni apteekkiin. Loput menevät fysioterapeutille. Onneksi olen maksanut vuosimaksun terveyskeskukseen, joten kortisoni sisältyi hintaan. Eikä raha tässä mitään, vaan kipu ja särky! Jumala, tai joku korkeampi voima, mikäli sellaista on, rankaisee minua siitä, että liikuin ahkerasti koko viime vuoden.
Olisi vain pitänyt maata peiton alla tekemättä mitään. Olisi pitänyt jättää väliin salikäynnit, aerobic ja zumba. Tienasin opiskelurahoja työpaikassa, jossa piti seistä. Olisi vain pitänyt luottaa sosiaaliturvatukeen ja elää nuudeleilla. Minkä ihmeen takia minun piti lähteä vielä aamulla lenkille ennen töitä, tai illalla töiden jälkeen? Miksi hoidin hevostani ja ratsastin?
Tuloksen näkee nyt. Sain toisen kortisonipiikin akillesjänteeseen ja se sattui huomattavasti enemmän kuin ensimmäinen. Tämän jälkeen minulla on mahdollisuus enää yhteen piikkiin. Sen jälkeen puolen vuoden tauko. Ja ehkäpä joskus vielä leikkaus.
Lääkäri uteli, mikä minun lajini. Hemmetti, kun ei minulla ole mitään lajia! Tai ollut. Urheilin omalla ajallani, tanssin, kävin salilla... en omistanut valmentajaa enkä treenannut päämäärätietosesti, mutta jotenkin ihmeessä tulin ylikuntoon. Nyt vain istun ja odotan, kun kroppa rapistuu. Eikä tunnu hyvältä. Onneksi ensi viikolla saa alkaa pyöräillä ja uida. Kävelyä pitää edelleen välttää ja syödä jotain ekstravahvoja särkylääkkeitä (älkää siis ihmetelkö, jos kuljen omissa maailmoissani).
Pahimmassa tapauksessa en pääse enää ikinä tanssimaan, en aerobiciin, vaan minusta tulee uimahallin suurkuluttaja. Tai siis: pahin tapaus olisi se, että akillesjänteeni napsahtaisi poikki enkä pääsisi enää nousemaan varpailleni. Se on vaan niin, että menevänä tyyppinä tuntuu mahdottomalta olla paikallaan. Onneksi pyörällä pääsee, eikä kouluun ole pitkä.
Silti se ottaa päähän. Kuntoilin, jotta pysyisin kunnossa. Kävikin niin, että kuntoillessani tulin huonompaan kuntoon. Ei auta kuin toivoa, että kipu helpottaisi ja jalka tulisi kuntoon. Siihen tuntuu kuitenkin olevan vielä piiitkä matka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti